torstai 26. helmikuuta 2015

Menu ja ohjelma esille häihin?

Minulla ei ole juurikaan aikaisempaa kokemusta häistä. Siis joo, omista ei vielä ollenkaan, mutta puhun nyt häissä vieraana olemisesta. Takana on vain kahdet häät aikuisiällä joista siis muistankin asioita, kahdet tai kolmet häät sitten pikkulapsena ja näistä muistan vain jotain ei-niin-olennaisia asioita, kuten vihaisen saksanpaimenkoiran ja äkäisen ponin. Yllättäen kaikki niistä jääneet muistot liittyvät koiriin ja hevosiin... Miksihän muuten vihaisiin/äkäisiin? No, joka tapauksessa. En siis voi juurikaan tehdä päätöksiä omien häiden suhteen sillä ajatuksella, että nappaanpa noista häistä tuon idean itselleni tai teen ainakin erilailla kuin tuolla tehtiin.

Eli ei kun pinterestiä selaamaan! Todella, sieltä on suurin inspis tullut kaikkeen järjestelyyn. Miten laitan istumajärjestyksen, kattausvinkkejä, jnejne. Nyt on pohdituttanut menun ja ohjelman esille laittaminen. Pöytiin on tulossa nyt aika paljon kaikenlaista joten en sen puolesta haluaisi enää sitä paperisälää laittamaan jo melkein valmiiksi suunniteltua kattausta ihan uuteen järjestykseen.

Jos menun ja ohjelman laittaisikin ihan yleisesti esille jonnekin? Jonnekin mistä vieraat näkevät ne heti juhlapaikalle tullessa? Vai hei, laittaisiko ne penkeille jollakin tavalla? Noh, selataas niitä ideoita sitten, kun omassa päässä alkaa käymään ajatukset jo niin villeinä...



Oman suosikkini löysin kyllä, löysitkö sinä? Paljon siellä näkyi erilaisia vaihtoehtoja ja tuollainen ikkunakin olisi jo varastossa odottelemassa, sille tosin oli jo ehkä käyttöä muutenkin mutta ainahan sitä voisi suunnitelmia muuttaa... Mitään kun ei ole vielä tehty, plääh ;)

maanantai 23. helmikuuta 2015

Unelmieni polttarit

Huooh! Tietokone oli tässä hetken aikaa huollossa, mutta nyt kulta on taas kotona - kuten mies nasevasti sanoi, kun iloisena rakkaani vastaanotin. Siis sen koneen.

Tässä välissä on ehtinyt taas tapahtua. No ei kamalasti, mutta vähän kuitenkin! Kävimme yhdessä äitini kanssa alusvaateostoksilla. Löysin vihdosta viimein, pitkän, hikisen ja turhauttavankin etsimisen jälkeen itselleni täydelliset olkaimettomat liivit hääpuvun alle. Kyllä olikin haastavaa... Lähinnä siis ajaminen ja parkkeeraaminen Helsingissä. En tajua miten siellä joku osaa ajaa tai löytää parkkipaikkoja... Terveisin Emmi maalta. Kyllä Tampereella osaan ajaa oikein hyvinkin ja Helsingissäkin niin kauan kun ei tarvitse ihan ydinkeskustaan mennä. Taisin olla silmät kiinni suurimman osan ajasta, kun tuntui että joka suunnasta hyppäsi auto eteen ja jossain vaiheessa ajettiin sellaisessa "pussissa" missä vasemmalla puolella meni raitiovaunu, oikealla bussi ja edessä rekka. Tuntui jotenkin todella ahtaalta. :D Pieni huomio, äiti siis ajoi, minä en silmät kiinni suhannut menemään kuitenkaan...

Noh, pääasia että ne löytyivät! Suosittelen kyllä Lady's Lace -myymälää, valikoimaa oli ihan eri tavalla kuin muissa liikkeissä joissa kävimme, vaikka myymälän tilat olivatkin aika pienet. Poirieria ei löytynyt, yksi liike joka niitä myy ei ollut sitten auki (auki vain sovitusti, aina kysyttäessä iltaisin sopinut liike aukaista ja meille ei ilta-ajat yleensä sovi), toisessa liikkeessä oli vain pari näytekappaletta ja minähän en sikaa säkissä tilaa eli täytyisi saada edes sovittaa se oikea koko ja sitten tilata... Noh, onneksi ei luovutettu vaikka mielessä kyllä kävikin. Monet turhat parkkimaksut tuli kyllä maksettua.

Jotain Rock 'N' Rollia -blogista Monika haastoi minut hauskaan Unelmien polttarit -haasteeseen. Tämä polttariaihe alkaa olla aika pinnalla, koska ihan pian voin sanoa, että KOLME KUUKAUTTA HÄIHIN ja sehän tarkoittaa vain sitä, että polttaritkin lähestyy! Ehkä... No elän ainakin siinä toivossa, että polttarit saan. :D Mietitääs siis hetki niitä unelmien polttareita...


1. Kuka on vastuussa polttareidesi järjestämisestä?
- Ihanat, kreisit kaasoni Jenni ja Tea. Apua, en voi muuta sanoa. Molemmat tuntevat kyllä minut todella hyvin, joten ihan varmasti näköiseni polttarit ovat luvassa.

2. Ketkä osallistuvat polttareihisi?
- Koko ihana ystäväpiirini! Tai niin ainakin toivon. Ystäväpiirini on oikeastaan jakautunut neljään eri osaan: ne "minun likat" joiden kanssa ollaan käyty yläaste ja lukio yhdessä, sitten on ne ihanat naiset joihin olen tutustunut Markuksen kautta, yksi osa on tietenkin se ihan lähipiiri eli äiti, siskoni, Markuksen siskot ja anoppi ja sitten vielä se neljäs osio eli mahtavat muijat joihin olen tutustunut tässä "matkan aikana" eli entisiä koulukavereita amitsuajalta, entisiä tai nykyisiä työkavereita jne. Polttarilistassa oli ehkä noin 15 nimeä? Kaikki on myös kutsuttu häihin, mielestäni se, että kutsuisi jonkun etkoille mutta ei sitten enää jatkoille olisi aika tylsää.


3. Mitä odotat polttareiltasi?
- Yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja juomaa, actionia, jotain hulluttelua, musiikkia, tanssimista. Miksi ei saunomistakin.

4. Millaista ohjelmaa polttareissasi on?
- Sellaista mihin kaikki osallistuu jollakin tavalla. Tavalla tai toisella pitäisi hiki saada pintaan, mutta sen voi saada muutenkin kuin liikkumalla hulluna: ehkä jotain aivojumppaa? Tai vaikka jotain hurjan jännittävää. :D Kuitenkin niin, että adrenaliini virtaa! Lisäksi haluaisin syödä hyvin, kaasoni tietävät kyllä mieltymykseni hyvää ruokaa kohtaan. On se sitten hyvää pizzaa tai hyvä pihvisetti. Mut ei kiitos Mäkkäriin! Lopuksi olisi ihan mukava päästä laittamaan jalalla koreasti.


5. Mitä et halua polttareidesi sisältävän?
- Julkinen nolaus ei ole se mitä minä haluan. Osaan nauraa itselleni, kaikki ystäväni sen kyllä tietävät, mutta en vain kokisi oloani millään tavalla mukavaksi jossain nolossa asussa myymässä suukkoja vastaantuleville ihmisille. Ei ole oikeastaan mitään muuta ehdotonta "ei":tä. En myöskään haluaisi pitkiä aikoja ilman, että mitään tapahtuu. Illanistujaisissakin se olen aina minä joka ehdottaa korttipeliä siinä syömisen ja drinkkien siemailun lomassa. Aina tarvitsee olla jotain tekemistä. ;)

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Häähumua ja häätuoksuni

Eilen juhlimme ystäväpariskunnan rakkautta, kun he sanoivat toisilleen "tahdon". Kyllä oli rakkautta ilmassa ja minä pidättelin ja nieleskelin kyyneleitä morsiamen astellessa kirkon käytävää sulhoaan kohti. Enkä muistanut sitä minkä aioin tehdä! Olin jo etukäteen ajatellut, että kun kirkon ovet aukeavat, katson sulhasta ja hänen ilmettään. En muistanut, kyllä katse oli nauliintunut kauniiseen morsiameen. Kiitos vain Annalle ja Ilkalle kauniista juhlista ja aivan huikean ihanasta ruuasta!

Eilen oli myös ystävänpäivä ja vedin aamulla pienet gfzillat, kun olin jo edellisenä päivänä antanut tulevalle sulhaselleni lahjaksi taskumatin (jottei hän sellaista ehdi itse ostaa, kun niin kovasti siitä puhui). Ystävänpäivää mentiin jo hyvää vauhtia puolen päivän puolella eikä sulho ollut tehnyt elettäkään sen eteen, että muistaisi minua jotenkin ystävänpäivänä. Jotain sellaista taisin sanoa, että "harmittaa, kun et pidä tälläisiä juhlapäiviä oikein minään" ja "minä panostan näihin päiviin aina ja poikkeuksetta". Noh, zillailut oli taas, jälleen kerran turhaa, kun mies sitten tämän itkupotkuraivarin jälkeen ojensi Kicksin lahjapussin käteeni. Hieman nolotti.


Etenkin sitten, kun lahjapaketista paljastui Escadan ihana "Joyful"- hajuvesi! Sulho sai anteeksipyynnöt ja monta, monta pusua (ja useamman vielä illan mittaa, kun muisti olla niin herrasmies joka tilanteessa) ja minä pääsin haistelemaan uutta, tulevaa häätuoksuani! En nyt sillä samalla sekunnilla päättänyt tämän olevan juuri SE tuoksu, siis THE TUOKSU, mutta ensimmäisen kerran tuoksuteltuani olin siitä ihan varma.

Tykkään itse hedelmäisistä tuoksuista. Kirpeä, raikas, makea, hedelmäinen. Ne sanat kuvaavat täydellistä tuoksua minulle. Kuitenkin häissä kuten muissakin juhlissa voisi olla muutakin kuin makea ja sitruksinen. Marc Jacobs ja Escada ovat minulle ne lempimerkit mitä tulee tuoksuihin. Ne ovat useimmat juuri sellaisia kuin tuossa kuvailin. Lisäksi pullot ovat niin kauniita <3


Näiden lisäksi Versacella on useampi tuoksu josta pidän. Ne ovat vähän syvempiä, mutta kestävätkin siis hieman paremmin. Kävin nimittäin eräässä liikkeessä kyselemässä, mikä hajuvesi pysyisi kauemmin eikä tarvitsisi tunnin välein lisätä. Kuulemma ei oikein mikään kuvaamani makea tuoksu pysy. Versacen Yellow Diamond lähti sitten mukaani liikkeestä ja ihan kivasti se kyllä pysyykin, vaikka sitä kuvaillaankin näin: "Yellow Diamond on pehmeän ilmava kukkaistuoksu, jossa piristävät tyyllikkäät sitrussävyt." Se on toiminut juhlatuoksunani tähän asti.

Mutta tämä Joyful. Tästä löytyy kyllä sitä Escadan kirpeyttä melonista, makeutta mustaherukanlehdistä, mutta myös syvyyttä santelipuusta ja kasteenraikkaista viikunanlehdistä. Todella ihana haju mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ja onhan se aivan todella kauniskin vielä!


Joten kyllä se tämä on, minun tuleva häätuoksuni. Aion sitä käyttää säästeliäästi siihen asti, jottei tuoksu omaan nenääni kulu, mutta jotta se muistuttaa minua ihanista hetkistä hääpäivänä sitä tuoksutellessani. Eli tulevat askarteluhetket ja muut ihanat suunnittelutuokiot menevät Escadan Joyfulin tuoksussa.

Annan ja Ilkan häistä tuli monta sellaista asiaa mieleen joita en ollut osannut ajatella vielä meidän häihin. Kirjoittelen niistä joskus myöhemmällä ajalla.

Tähän loppuun vielä lempikukkani liljan nuput! Kohta ne avautuvat <3


tiistai 3. helmikuuta 2015

Hääsuunnitelmia ja kuntoilua

Kuukaudet vähenee vain, enää 4kk ja muutama päivä meidän hääpäivään! Iik ja jee!

Tässähän on nyt elämässä muutoksen tuulet puhaltaneet oikein urakalla. Minä aloitin maanantaina uudessa työpaikassa, joka on jo todella jännittävää ja vie nyt tällä hetkellä kaikki voimat ja tilan tuolta pääkopasta. Nyt siis vähän aikaa hääsuunnitelmat jäässä (paitsi, että viikonloppuna on vuorossa Häämessut Tampereella...). Sen lisäksi miehen työpaikka meni konkurssiin ja mies jäi nyt kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Aloitus ei ole koskaan helppoa, mutta hyvältä vaikuttaa silti jo nyt. Vielä yksi iso muutos elämässäni tai oikeastaan elämässämme tulee tässä:


Eli taas olisi tarkoitus koittaa, nyt onneksi personal trainerin avustuksella. Viimeksihän homma kaatui siihen, kun sairastuin ja olin yli kuukauden liikuntakiellossa. Nyt uudella energialla ja tsempillä! Salitreeni ainakin kulkee ja salille on mukava mennä, syöminenkin alkaa sujua nyt kun alan jo tietämään mitä syön.

Salitreenin lisäksi olen jatkanut Popin kanssa ja nyt myös toisen, aikas kivan ponin kanssa josta ehkä joskus saan kuvia tännekin.


Mutta ne hääsuunnitelmat ja niiden eteneminen! Kaasojen kanssa saimme kutsut valmiiksi. WOOPWOOP! En ymmärrä miksi otin niistä vähän jopa stressiä. Hermoilin niiden valmistumista aivan kamalasti vaikka ihan muutamassa tunnissahan ne sitten lopulta valmistuivat. Nyt vain kuorten ja postimerkkien ostoon ja kutsut matkaan... Tarkoitus olisi saada lähetettyä ne tämän kuun loppuun mennessä. Onpahan ihmisillä aikaa sopia lomiaan ym. jos on tarpeen.

Toinen ihan superhypermagee juttu. Sormus on noin 4vk päästä valmis! Ihan hurjaa, olen siitä nyt vuoden päivät haaveillut ja nyt se on tekeillä... Onneksi on tätä tekemistä elämässä sen verran, etten ehdi laskea tunteja ja päiviä siihen, että näen sormukseni. Näen siitä sitten vain unia... ;)


Kiinan ja USAn paketteja on tullut ja tulossa. Kakunkoriste tuli (esittelin vaihtoehdot aikaisemmin ja yksi niistä meille valikoitui), samoin hiuskoriste (Facebookin hääkirppikseltä) ja tarrat kengänpohjiin. Mitähän sieltä on muuta tulossa, ainakin kengät mutta en ole ihan varma muusta... Haha! Etsy ja Aliexpress on aika vaarallisia paikkoja. Aina löytää jotain ihanaa ja halvalla ja ja... Ai niin, tytön puku on tulossa! Se vasta ihana onkin!

Vaikea saada ajatuksiaan kasattua, kun olen tuosta sormuksesta nyt niin niin niin innoissani ja ekstaasissa... Palaan ehkä hääasioissa tarkemmin hieman myöhemmin. ;)